Ilmassa on osinkosirkuksen käynnistymisen merkkejä. Jo pitkän aikaa mediassa on toisteltu samaa mantraa kevään 2011 valtavista ja ylitsevuotavista osingoista. Näyttää siltä, että tulossa on saaliin jako, yhtiöt laittavat itsensä lihoiksi omistajien hyväksi. Suunnitteilla olevat veromuutokset pelottelevat yhtiöt tuhoamaan vakavaraisuuttaan ja tyhjäämään nurkkansa rahasta. Ja voihan osinkoja maksaa velaksikin. Näyttää siltä, että osinkohypen rakentaminen kiihtyy ja odotukset kasvavat.

On ymmärrettävää, että kotimaisen sijoittajan ilot ovat vähissä kun kansalliskapula Nokia on tuottanut pelkkää pettymystä viimeiset 10 vuotta. Nyt väki on ostanut salkut täyteen Nokiaa, mutta kovaa nousua ei vain kuulu. Samaan aikaan monet salkut ovat vieläkin romuna finanssikriisin koettelemina ja lopulliseksi kuoliniskuksi verottaja haluaa työntää kätensä syvemmälle sijoittajan taskuun. Meno on karua ja siksi nyt halutaan nähdä jotakin positiivista: osinkokevät 2011 tulee ja pelastaa!

Viimeksi Fortum toitotti jatkuvan hyvän osinkotuoton tarjoamisesta omistajille ja tällaisia samankaltaista osinkojen nostatustunnelmaa voi olla luvassa aika paljon näiden ennustettujen matalien pörssituottojen ilmapiirissä. Osingot ovat se, mistä sijoittaja nyt saa tuloa kun indeksit seilaavat kapeassa putkessa.

Mitä osinkokeväästä 2011 pitäisi sitten ajatella? Jotkut ehkä ostavat osinkofirmoja ylipainoon salkkuunsa ja myyvät kevätkiimaan. Saattaa toimia. Pelimiehet tekevät ratkaisujaan.

En osaa oikein innostua osinkokeväästä, en usko sen parantavaan voimaan. En ole myöskään tekemässä mitään spekulatiivisiä manööverejä osakkeiden kanssa, en sijoita suomalaisiin osingonmaksajiin lisää rahaa riehakkaan ja sekopäisen osinkokevään toivossa. Minulla on jo tuhti kokoelma osingonmaksajia.

Sen sijaan jatkan hyvien ja edullisten osakkeiden ja hyvien osingonmaksajien etsimistä markkinoilta maarajoja katsomatta.