Edessä on laskusuhdanne, pitempi ja syvempi kuin vakuuteltiin vielä vähän aikaa sitten. Kaiken piti olla hyvin. Nousu on loputonta. Mikään ei tule häiritsemään ihanaa vaurastumista. Tuttuun tapaan kaikki alkaa hiljalleen menemään mönkään. On subprime, wincapita, öljyä reisillä, pelokkaat näkymät. Hiljalleen kaikki optimistisuus vedetään alas viemäristä ja tilalle astuu koko karmea totuus.

Silti laskusuhdanne on sijoitusmaailman hienoimpia juttuja. Tarjolla on toivottavasti taas upeita tilaisuuksia hankkia kohtuuhintaisia osakkeita. Luvassa on maailmanlopun tunnelmia. ”Kaikki on muuttunut, osakkeet eivät toivu enää koskaan”. Piensijoittajia jymäytetään myymään osakkeensa niille, jotka osaavat tehdä rahaa.

Kun haalii pussiin osakkeita laskumarkkinoilla, ei kannata odotella pikavoittoja. Seuraamistani noin viidestäkymmenestä suomalaisesta osakkeesta melkein kaikki ovat laskutrendissä liukuvan 200 päivän keskiarvonsa alapuolella. Mikään kauhea hoppu ostoksille ei ole. Silti jokakeväiset osingot paikkaavat vuotavaa laivaa ja luovat vahvaa pohjaa tulevalle nousukaudelle.

Fiilasin osakkeiden ostosuunnitelmaani siten, että yletin sen kestämään kevääseen 2011. Käytän tuolloin maksettavat osingot vielä uusien osakkeiden hankintaan.

Elisa on mahdollinen pääomanpalauttaja ja ensi kevään tuhti osingonmaksaja. Tarjolla on siis yhtiöltä vuoden sisään todennäköisesti näistä yhteensä parinkymmentä prosenttia tuottoa. Se riittää. Hyviä osingonmaksajia pitää salkussa olla. Ostin tänään pienen siivun Elisaa B&H-salkkuun. Lisää ostan luultavasti sitten kun kurssi on panikoitu kymmeneen euroon. Olen käyttänyt tämän ja toukokuun ostovaltuutukseni. Hyvä puoli ostosuunnitelmassani on se, etten pääse shoppailemaan samantien liian paljon roinaa salkkuun.