Jättimäinen jenkkipankki ja zombiesuosikkini Wells Fargo ylitti odotukset ja sekoitti markkinoita. Osake on 27% nousussa tätä kirjoittaessani. Hyviä uutisia tulee nyt liikaa. Ei tuo Wellsinkään tulos nyt täysin vakuuta. Katsellaan nyt miten hommat etenevät. Monet varoittelevat ettei tämä ole vielä todellista nousua vaan kuolleen kissan napakka pomppu. Itselleni se on ihan sama, jatkan kuukausittaista osto-ohjelmaani, joskin kädet nihkeänä näin kalliin näköisten osakehintojen äärellä. Olisiko niin, että kaikki mätä ei ole vielä tursunnut ulos tästä kuviosta.

Ostin hieman Elisaa. Se oli ensimmäinen ostos pitkään aikaan. Vaikka kaikki näyttää kalliilta, Elisa on poikkeus, eikä ole päässyt nousun makuun. Se on kuitenkin holdilistallani ja hinta kohdallaan. Elisaa on downgreidattu ja myyntejä päällä, mutta osinkoa on luvassa ellei rahoja paiskata johonkin kasvuprojektiin. Hinnanalennustragediaa vaan kehiin. Elisa on kansanosake, joten sen ostaminen ei tuota mitään ylevyyden tunnetta. Sama varmaan Nordean kohdalla, silti voisin kyseistä puljua pilkkahinnalla vielä ostaa.

En ole saanut viritettyä itseäni Lilius-raivoon. Koko kansa tuntuu siinä kollektiivisesti elävän. Paikallislehtien tekstaripalstoilla kansalaiset raivoavat ja sama jatkuu koko kansan ajatusmalleja ohjailevilla median keskeisillä areenoilla. Media kykenee mihin vaan ja sillä on vaarallista voimaa. Eikä mikään ole niin selkeää ja helposti ymmärrettävää tuulipukukansalle kuin populismi. Lehtiuutisessa palkkiokin kääntyy ”osingoksi” koska se on heti avautuva negatiivissävyttinen sana tämän taantuman tuskan ja kauhistuksen keskellä.

Tottakai johdon liialliset palkkiot ovat ärsyttäviä ja ne olisi pyrittävä estämään. Nyt on silti kysymys jostakin muusta: kansa voi pahoin ja se pahoinvointi on saanut äänen!