Ilmassa on hienoisia romahdustunnelmia tai ainakin pahanilman linnut ovat heti saapuneet kaartelemaan karavaanin ylle kun punaväri on värjännyt osakemittarit. Ei oikeastaan ole yllätys että kurssit putoavat, myin nimittäin pari päivää ennen kuin tämä viimeisin laskupyrähdys alkoi pois viimeiset rippeet Xact Beareistani. Kuten jo aiemmin kirjoitin, ajoitukseni on tuossa suhteessa ollut aika pettämätön. Kun bullero lopulta arvelee ikuisen ja rajattoman nousun alkaneen, maa katoaa jalkojen alta. Tavallaan aika hupaisaa.
Nyt pitää saada käteistä. Eihän tästä liikkeestä tiedä mihin se yltää jos mihinkään. Junasta jääneitä ostajia on tuolla ulkona liikenteessä, monet suuretkin sijoittajat ovat jääneet ihmettelemään viimeisen puolen vuoden aikana koettua karmeaa kurssinousua. Kovan nousun jälkeen silti riski vastaliikkeeseen on ilmeinen, ja aion puristaa salkustani käteistä tililleni. Aion valmistautua siihen viimeiseen ostopyrähdykseen. Ostoksille en tosin aio pitää ihan kiirettä.
Myin jo pois China Mobilen, yhden kesän hairahduksistani, aion pidättäytyä pääosin Kiina-etf-linjalla ja lisätä sitä. Myin samaten pois Wells Fargon. Paransin käteistilannettani sellaiselle tolalle, että yhdessä limiitin ja kevätosinkojen kanssa minulla on ostovaraa jos kurssit ottavat kunnon sukelluksen.
Olipa nostalgista huomata että Suomen Pankkiin virkamieheksi lähtenyt vuosituhannen alun pörssikasvo, mm. tv:n perjantaipörssistä ja Arvopaperista tuttu Jouko Marttila on taas palannut kehiin. Kun aloittelin sijoitusuraani, ensimmäinen ostamani kirja oli Jouko Marttilan Online-sijoittajan käsikirja. Arvopaperista tuli tietenkin seurattua miten Marttilan teknosalkku pärjäsi.