Pelko näkyy salkkuni tuottolukemissa: Metso +270%, YIT +147%, Wärtsilä +126%, Nokian renkaat +120%, Basware +100%. Nämä ovat salkkuni eniten nousseita osakkeita. Olen ostanut nuo osakkeet pelon ilmapiirissä, kyyristellen hämärissä, kun media syytää tuhon kuvia ja visioita kansalaisten mieliin, eikä tulevaisuutta näytä olevan. Pelko on tarjonnut minulle tilaisuuden tehdä järkeviä sijoituksia.

Finanssikriisin tuoma pelko ei ollut minulle ongelma koska olin huolella valmistautunut. Odotin romahdusta ja pelon ylivaltaa. Kun lukee nyt millaisia tuhon visioita kevään 2009 synkimpinä hetkinä pessimistisimmiltä bulleroilta irtosi niin saattaa jo naurahtaa kuivasti; pelko tarttuu. Se tukee tietynlaisten ihmistyyppien maailmankuvaa ja saa silmät säteilemään. Pelko tarjoaa jokaiselle jotakin.

Ja tottahan se on – me elämme velan päälle rakennetussa keinotodellisuudessa, joten ehkä pelkoon on syytä: hyvinvointiyhteiskunnalla ei ole tulevaisuutta kun pelimerkit tasataan globaalisti. Kuka tulee häviämään eniten, millainen on balanssissa oleva elämä ja toimeentulo uudessa näivettyvässä Euroopassa? Entä ketä kiinnostaa himoverotettu pakkohyvinvoinnin pökerryttämä syrjäinen Suomi?

Maailmanloppua on odotettu kautta aikojen. Sen pohjalta ei voi rakentaa sijoitussuunnitelmaa. Osakesäästämisellä pitää olla vankka perusta, ja sitä pitää kehittää strategian, suunnitelmallisuuden ja rauhallisen, äärimmäisistä tunteista riisutun toiminnan sisälle jäävässä kehikossa.

Jos sijoittaa, lyö vetoa sen puolesta, että markkinatalous selviää ja on edelleen vallitseva globaali toimintamuoto. Otteen markkinoilla menettää kun fiilistelee, lähtee mukaan tunteiluun. Sama koskee osakkeisiin rakastumista. Sekin voi ajaa tuhoon.

Osakemarkkinat eivät siis ole lemmenlaivan ystäville, eivätkä niille, jotka hyppäävät pystyyn kun lukevat Arvopaperin  tai Kauppalehden uutisia. Pelolle tai ahneudelle rakennettu uutinen tuottaa hyvän otsikon ja paljon klikkauksia, muttei auta osakesäästäjää mihinkään, se ei johda hyviin tuloksiin.

Pelko on tunnistettava itsessään, mutta eristettävä signaaliksi, joka aiheuttaa vain perusteltuja ja etukäteen hahmoteltuja toimia. Pelon ilmapiiri ja markkinaromahdus ovat tilanteita jossa on aika kääriä hihat ja katsella kylmiä numeroita, etsiä niitä parhaita sijoituskohteita.

Omassa sijoitustoiminnassani olen aina ajatellut valmiiksi sen, miten tulen reagoimaan erilaisiin mahdollisiin tilanteisiin markkinoilla ja salkussani. Haluan jo tänään tietää mitä teen jos markkinat tästä romahtavat 40%. Jos markkinat nyt alkusyksystä 2010 romahtaisivat alta, purkaisin limiittivelkani pois ja myisin lyhyitä sijoituksiani ollakseni ostovalmiudessa, sellaisessa hyvässä liikkumatilassa jatkotoimien suhteen.

Pelko toimii. Tämän huomaa sijoitusmarkkinoilla. Pelkoa on voinut toistaiseksi myös käyttää osakehankinnoissaan hyväksi. Tämä etu häviää aikanaan, kun kaikki oppivat ostamaan pelätessään…

Enkä lainaa tähän loppuun Warren Buffettia.