En pidä siitä miltä osakesäästäjän arki näyttää tänä päivänä.
Berlusconi hoitaa salkkuani. Siltä näyttää. Ainakin salkkuni liikkuu hänen aikeittensa tahdissa. Tai ehkä Papandreoun – ai niin se oli viime viikolla! Kuka heiluttaa salkkuani ensi viikolla. Luultavasti ei Olli Rehn vaan joku oliivi-valtioitten finanssiviisas.
Samaan aikaan kun mustat autot vilahtelevat EU-miitinkeihin, robotit sylkevät ja imuroivat kamaa pörssien laidoilla, isot pahat pojat shorttaavat kokonaisia maita kuiluun. Siinä sitten piensijoittajat tihrustavat otsa hiessä menoa ja pohtivat pikkurahojensa sulamista.
Velkakriisi ja markkinoiden muuttuminen kasinohenkiseksi sekoiluksi vie aika lailla tehoa osakesäästämisestä. Tätä touhua on vaikeaa suositella kenellekään. Samaten en viitsi itse käyttää tähän ihan niin paljon aikaani kuin ennen. Aika on kallista, tunneilla on hintansa.
Eurooppalaisen velkakriisin laineet antavat tilaisuuden pelureille ja spekuloijille. Se muuttaa markkinaa ja tuntuu sen toiminnassa. Pelaamisen ja pikavoittojen kulttuuri ja ajattelutapa halutaan rantauttaa kaikkeen osakesäästämiseen, istuttaa tämä tauti osaksi sitä.
Markkinat ovat kirkastuneet koneeksi, jossa päämääränä on tehdä pelon ja ahneuden päivittäin laukaisemista piensijoittajienkin impulsiivisista osto-ja myyntitoimeksiannoista mahdollisimman paljon transaktioita, joissa näiden säästäjien rahat siirtyvät kulujen ja tappioiden kautta fiksumpiin taskuihin.
Tällainen höyryäminen on nitistämässä holdaamisen ja pitkäjänteisen sijoitustoiminnan. Näillä markkinoilla voit menettää vaatteesi ja tulla potkaistuksi yöhön. Piskuiset osakesäästäjät rusahtelevat suurempien tekijöiden kylkiin palasiksi.
Pörssistä on tullut globaali kasino, jossa mukana oleminen ei ole paljon kummempaa kuin mikä tahansa uhkapeli. Kaupankäynnin helppouden ja ajantasaisen tietotulvan vuoksi osakkeet ovat kuin mitä tahansa veikkauskohteita viikon pelikierroksilla.
Firmoilla, tuloksilla tai tunnusluvuilla ei ole merkitystä kun pelataan lyhyttä tai pitkää.
Joka päivä on uusi lähtö. Joka tunti pelataan uusi matsi.
Sijoittaja Christer Gardell (Lähde: Arvopaperi):
Markkinoista on tullut hirviö, jota kukaan ei kunnolla ymmärrä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kukaan ei todella pidä silmällä sitä, mitä markkinoilla tapahtuu.
Sijoittaja Marc Faber (Lähde: Kauppalehti):
On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä osakkeita ja sijoittamista ja yhtäkkiä heitä pakotetaan spekuloimaan.
Sijoittajat Kim ja Tom Lindström (Nordnetin Ekspertit-palvelu):
Ei kai vaan ole niin, että markkinat ovat siirtymässä nopeaa kurssikeinottelua harjoittavien häirikköjen haltuun?
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen (Kauppalehti):
Niin sanottu alco-sijoittaminen yleistyy kovaa vauhtia. Jo pari vuotta sitten ostomääräystä antaessani meklari sanoi, että odota hetki, ostetaan kohta, kun kurssit vispaavat nyt hetken, koska koneet käyvät kauppaa keskenään…
…miten tällaisessa hyvin hämmentävässä markkinatilanteessa ja maailmassa sijoitetaan, kun kaikki tuntuu hajoavan pirstaleisemmaksi.
Ideahan on kai kuitenkin omistaa hyviä yhtiöitä ja ostaa niitä halvalla.
Oma vastaukseni tähän haasteeseen on sijoitusstrategia. Se on muuri Mr. Marketia vastaan. Muuria ja selkeyttä sijoitustoimintaan tällaisina aikoina tarvitaan. Myös informaatiosotkua vastaan on taisteltava.
Fokukseni saa olla edelleen kiinnostavissa ja hyvissä yrityksissä, riippumatta siitä mitä Euroopan johtajat minäkin päivänä suustaan päästävät.
Toki tällainen iso romahduskuvio avaa uusia näkymiä ja mahdollisuuksia, joita pitää arvioida. Siinä arvioidessa voi tosin salkku sulaa alta.
Kohti taloudellista riippumattomuutta sanoo
Toisinaan markkinoiden järjettömyys irtaantuu täysin yhtiöiden fundamenteista. Jos it-kupla oli siitä yksi esimerkki, niin kyllä nykyisestä finanssikriisistäkin oma osuutensa varmasti historiankirjoihin kirjataan.
Keynesin sanoin ”Markets can remain irrational far longer than you or I can remain solvent.” Tämä lienee se suurin sijoittajan ongelma vaikka teatterin taakse näkisikin.
Onneksi ennen pitkää markkinat järkevöityvät. Näin on tapahtunut aina ennenkin. En epäile etteikö niin käy tälläkin kertaa. Mutta milloin? Sitä en tiedä. Odottavan aika voi olla pitkä.
Laiska Sijoittaja sanoo
Samoissa tunnelmissa olen kuin sinäkin. Markkinat ovat politisoituneet liiaksi – vai onko politiikka markkinasoitunut… Joka tapauksessa ”normaali” sijoittaminen on tässä kärsinyt.
Garfield sanoo
olen samaa mieltä tämän hetken sentimentistä. En ymmärrä miten maailmassa löytyy niin paljon viisautta miten mikäkin kriisi kannattaisi hoitaa, vaikka miljonäärien määrä on kuitenkin tätä viisaiden määrää huomattavasti pienempi? En tiedä miten italian käy. En tiedä mitä huomenna tapahtuu.
Tiedän kuitenkin, että esim sammolla on nettovelkaa noin 1,7 miljardia ja kassassa rahaa 1 miljardi. Tiedän, että sillä ei ole sijoituksia PIIGS maihin.(sama nordealla). Tämä riittää. Muu informaatio on ”white noisea”.
Tämä sentimentti on kuin psykoosi. Se alkaa jostain syystä ja sitten se loppuu. Ainoastaan aikataulu on epäselvä.
Arvosijoittaja sanoo
Pörssikurssien raju heilunta erkauttaa osakkeiden hintaa todellisesta arvosta.Toisin kuin median uutisointi väittää tuo ilmiö auttaa pitkäjänteistä sijoittajaa, jonka strategia nojaa kohteiden fundamentaaleihin. Tarkoitushan on löytää väärin hinnoiteltuja kohteita – eikö makropoliittisten tapahtumien ohjaama koko markkinan samansuuntainen heilunta juuri aiheuta tuollaisia vääristymiä?
Markkinan hysteria todennäköisesti haihtuu muutamassa vuodessa ja osakkeiden hinnoittelu sekä kurssien liike vastaavat paremmin fundamentaaleja.
Jos hysteria ei haihtuisikaan, niin reaalitodellisuus korjaa tilanteen. Osakkeet ovat osuuksia yrityksistä, jotka toimivat oikeassa maailmassa. Yritykset kasvavat, maksavat osinkoja ja ostavat toisiaan. Jos yritys kasvaa pörssikurssin pysyessä paikallaan, niin osingot paisuvat suhteettoman suuriksi tai yritys ostetaan pois. Jos kurssit heiluvat järjettömästi ylös ja alas, niin markkina tarjoaa sekä osto- että myyntitilaisuuksia sijoittajalle, joka tuntee kohteittensa arvon.
Mikään ei varsinaisesti ole muuttunut. Yhä pärjää ostamalla 50 sentillä euron arvoisen kohteen ja myymällä kun hinta on noussut.
Wyatt sanoo
Kiitoksia kirjoittajille. Tosiaan kriisin aikajänne on tässä se hankala asia. Pohjien arvailu on salatiedettä, mutta kriisin keston kanssa voi elää ostamalla ajallisesti hajautetusti. Näin vakavan talouskriisin keskellä vaan saattaa piensijoittajan kassanpohja tulla vastaan.
Olen samaa mieltä ettei mikään muuta tuosta vaan, ei vaikka markkinamiehet kuinka hyvän shown vetäisivät siitä kuinka nyt pitää tyhjätä ja kasata salkku uusiksi viikottain.
Kun ajattelee asiaa vuosien päähän, niin voi käydä niin, että roskikseen nyt laajasti heitetty holdaaminen nousee uuteen kukoistukseen. Siinä vaiheessa tosin on jo kulunut aika tovi ja osakkeet nousseet, kun tällaisesta aletaan puhua ja kirjoitella.